MH-kuvaus

Boksereiden ihanneprofiili. Boksereiden ihanneprofiilin vertailua vuosina 2009-2012 MH-kuvattujen boksereiden keskiavoista.

MH‐luonnekuvaus on kehitetty ruotsalaisten luonnetestien pohjalta 1980‐luvulla. Sen tarkoituksena on kerätä aineistoa koiran käyttäytymisestä ohjeen määrittelemissä tilanteissa. Kuvaustuloksia roduittain yhdistelemällä saadaan tietoa rodulle tyypillisestä luonteesta. Yksittäisen koiran MH‐kuvaus kuvaa koiran käyttäytymistä sekä yksilönä että rodulle tyypilliseen ja ihanneluonnekuvaan verrattuna.

Suomessa tehdään jo nyt MH‐luonnekuvauksia. 1.1.2010 alkaen MH‐luonnekuvaus on virallinen ja yhdistykset voivat anoa MH‐luonnekuvauksia Suomen Kennelliitolta järjestettäväkseen.

Luonnekuvaukseen saavat osallistua

puhdasrotuiset koirat

ikä vähintään 18 kk, ei yläikärajaa

osallistuvan koiran tulee täyttää Kennelliiton rokotus‐, tunnistusmerkintä‐ ja antidoping‐ sääntövaatimukset

koira voi osallistua vain yhden kerran (Jos ohjaaja keskeyttää kuvauksen, sen saa uusia kerran aikaisintaan 6 viikon kuluttua. Jos MH‐kuvaaja keskeyttää, uusintamahdollisuutta ei ole, paitsi jos kuvaus keskeytetään ulkopuolisen kohtuuttoman häiriön vuoksi.)

Osallistua ei saa

sairas koira

kiimainen narttu

narttu 30 vrk ennen synnytystä ja alle 75 vuorokautta synnytyksen jälkeen

MH:ssa kuvataan enintään 10 koiraa päivässä.

MH‐rata rakennetaan aina koe‐ohjeen mukaisesti. Alueen pitää olla tasainen, mutta se ei saa olla koulutuskenttä. Suomessa MH‐kuvauksessa on aina kaksi tuomaria eli MH‐kuvaajaa, yksi A‐tason toimihenkilö testinohjaajana ja hän vastaa testin teknisestä läpiviennistä. Vastaava toimitsija on vähintään B‐tason toimihenkilö ja hän vastaa tuloslistojen ja muiden asiakirjojen oikeellisuudesta. Lisäksi laitteita käyttämään tarvitaan vähintään kaksi B‐tason toimihenkilöä.

MH‐luonnekuvauksen kulku

Kuvaus alkaa kontaktilla.

Tervehtiminen, äänellä ja kättelemällä.

Yhteistyötä kuvataan, kun testinohjaaja ottaa koiran taluttimen ja kulkee koiran kanssa 10 metrin päähän ja takaisin.

Käsittely, testinohjaaja koskettaa koiraa käsin päästä varpaisiin ja tarkistaa lopuksi hampaat.

Leikki 1.

Leikkiesineenä vahva 50 cm pitkä ja 5cm paksu esine, jossa solmu molemmissa päissä. Koira on vapaana.

Leikkihalu, testinohjaaja ja koiranohjaaja heittelevät esinettä toisilleen.

Tarttuminen, tarttuuko koira esineeseen ja kuinka innokkaasti.

Puruote ja taistelutahto, testinohjaaja leikkii koiran kanssa.

Takaa‐ajo ja tarttuminen

Kuvaa koiran halua ajaa takaa liikkuvaa esinettä ja tarttua siihen.

Saalista vedetään naruista siksakkia 8‐10 limittäin asetetun rullan ympäri.

Koira lasketaan irti viidennen rullan kohdalla.

Aktiviteettitaso

Tarkoitus kuvata koiran reaktioita, jossa odotettu toiminta jääkin tapahtumatta.

Koiranohjaaja seisoo, koira on hihnassa. Odotetaan 3 minuuttia. Tarkkaillaan koiraa kuinka aktiivinen tai rauhaton se on.

Etäleikki

Kuvataan koiran kykyä yhteistyöhön vieraan henkilön kanssa pienen välimatkan päässä ohjaajasta.

Avustaja, jolla on polvipituinen, hupullinen ympäristöstä selvästi erottuva värillinen (ei keltainen tai oranssi) viitta, on piilossa ja aloittaa toiminnan neljällä lyhyellä koputuksella. Avustaja liikkuu kumarassa kolme metriä sivuttain koiraan – kääntyy kohti ja leventää ylävartalonsa niiaten samalla. Jatkaa kolme metriä ja toistaa toiminnon. Tämä toistuu kahdesti. Avustaja poistaa hupun ja heittää lelua kolme kertaa ilmaan ja juoksee piiloon riisuen viitan päältään. Tässä vaiheessa koira päästetään irti ja etäleikissä kuvataan mitä koira tekee. Tuleeko etäleikkijän luokse, leikkiikö etäleikkijän kanssa. Entä mitä koira tekee, kun etäleikkijä on passiivinen. Tässä osiossa MH‐toimihenkilöltä vaaditaan pokkaa, kieltämättä se näyttää katsojista vähän oudolta toiminnalta

Yllätys

Tarkoituksena on selvittää koiran valmiutta toimia yllättävässä tilanteessa.

Haalarit vedetään ylös maasta yllättäen 3 metrin päässä koirasta Ja samalla ohjaaja päästää hihnan käsistään. Osiossa seurataan pysähtyykö tai pakeneeko koira. Uhkaileeko tai hyökkääkö kohti haalareita. Meneekö haalarin luo uteliaana vai pitääkö houkutella. jääkö jäljelle jäävää pelkoa koirakon kulkiessa laitteen ohi kahteen kertaan.

Ääniherkkyys

Kuvataan koiran reaktiota yllättävään ääneen.

Räminälaite on aaltopelti, jonka päällä metalliketjussa 2 kattilankantta. Koirakko ohittaa laitteen 1‐1,5 metrin etäisyydeltä. Ääni tulee odottamatta ja yllättäen. Ohjaaja päästää irti taluttimesta ja kääntyy räminälaitetta kohti. Koira saa etsiä äänen aiheuttajaa vapaana. Seurataan pysähtyykö koira, väistääkö vai pakeneeko. Meneekö koira laitteen luo vai tarvitseeko siihen tukea. Jäljellejäävää pelkoa seurataan koirakon kulkiessa laitteen ohi kahteen kertaan.

Aaveet

Kuvataan koiran reaktiota uhkaavien liikkuvien kohteiden edessä, jotka hitaasti lähestyvät koiraa.

Valkokaapuiset aaveet, joille on maalattu mustarenkaiset pyöreät silmät ja suu leveänä viivana.

Aaveet lähestyvät kaavamaisin varmoin hitain liikkein, vuorotellen, noin kolmen metrin päähän toisistaan, ennalta merkittyyn paikkaan. Ohjaaja päästää koiran taluttimesta irti koiran halutessa paeta paikalta. Kun aaveet ovat pysähtyneet, seurataan hyväksyykö koira aaveiden kontaktinoton vai ottaako koira itse kontaktia aaveisiin.

Leikki 2

Tarkkaillaan esineellä leikin yhteydessä ovatko koiran reaktiot ensimmäisen leikin jälkeen muuttuneet.

Kuten leikki 1, mutta ilman taisteluleikkiä.

Ampuminen

Kuvataan koiran reaktiota sen kuullessa laukauksen. Koira testataan sen ollessa aktiivinen ja passiivinen.

Laukaus ammutaan 9 mm starttipistoolilla noin 20 metrin päässä koirakosta, ampujan ollessa piilossa. Ammutaan kaksi laukausta 10 sekunnin välein sekä aktiivisessa että passiivisessa osiossa. Aktiivinen osuus. koiran leikkiessä vapaana ohjaajansa kanssa. Passiivisessa osiossa koira seisoo pitkässä taluttimessa ilman käskyä seistä paikallaan.